|
|
last online Mar 8, 2019 16:14:21 GMT 2
Global Moderator
|
|
|
Jan 9, 2019 11:59:29 GMT 2
Post by Jordan Challinor on Jan 9, 2019 11:59:29 GMT 2
valmennuspäiväkirja Sasua ja Jordania valmentaa pääasiassa Chalin estevalmentaja Nicole Lévesque.
|
|
|
|
|
|
last online Mar 8, 2019 16:14:21 GMT 2
Global Moderator
|
|
|
Jan 9, 2019 12:42:56 GMT 2
Post by Jordan Challinor on Jan 9, 2019 12:42:56 GMT 2
09. tammikuuta 2019 Treenikauden starttaus
Hevoset sai lomailla tuossa joulun alla ja remontin aikana reilu kuukauden verran. Kilpakentille olisi tarkoitus päästä takaisin viimeistään helmikuussa — olen yrittänyt potkia itseäni treenaamaan Sasun kanssa enemmän, mutta vuoden ensimmäinen viikko on ollut Chalissa aika hektistä. Hypättiin orin kanssa muutamia päiviä sitten aika kevyesti Aimeen silmän alla. Sasu oli vähän turhankin innoissaan kun pääsi hyppäämään, joten ihan hyvä, ettei silloin vielä aloitettu ihan tosissaan.
Tänään olisi tarkoitus hypätä ihan kunnolla ja ajatuksella. Olin heti aamulla ratsastanut Ebban pois alta, jotta ehdittäisiin rauhassa Nicolen kanssa yhdessä miettiä sopivaa treeniaikataulua seuraavalle parille viikolle. Suunnistettiin maneesiin rakentamaan esteitä puolenpäivän aikoihin.
“Nyt pitää kyllä alottaa treenaaminen ihan kunnolla, että Sasulta saadaan löysäilyt pois ja fokus takaisin,” sanoin Nicolelle, kun nostimme puomeja ja tolppia mönkijän peräkärryyn (kun ei meillä kukaan jaksa kantaa esteitä vajaa sataa metriä).
“Jep. Mietin, että otettais tossa vaikka lauantaina vielä toinen kunnon treeni tähän viikkoon, ja ens viikolla sitten kolme,” Nicole miettii. “Yks matalilla korkeuksilla keskittyen enemmän taktiikkaan ja linjojen hiomiseen, ja kaks muuta sitten ihan Sasun tasosilla esteillä.”
“Kuulostaa hyvältä. Yritän ens viikolla joku päivä lähteä sen kanssa metsään tekemään vähän mäkitreenejä,” totesin ja hyppäsin mönkijän kyytiin. Nicole istahti peräkärryyn ja ajoin lyhyen matkan maneesiin.
***
Karsinassa tappelin orille kuolaimia suuhun, kun Aimee käveli sisään.
“Prkl poni, susta on kyllä tullut ihan mahdoton !” ärisin orille, kun sain vihdoin sen ottamaan kuolaimet suuhunsa. “Hei rakas!” hihkaisin huomatessani blondin nojaavan Sasun karsinan oveen. Sasu tunki päänsä heti naisen luo, yrittäen varmaankin saada Aimeeta viemään sen takaisin ulos.
“Hei. Mitäs Sasu ? Ootko sä ollu vähän hankala, hmm ?” Aimee rapsutteli ruunikon turpaa, joka pärskähti tyytymättömästi kun sieltä ei saanutkaan ruokaa ja siirsi katseensa Lauraan, joka parhaillaan siivosi Hattien karsinaa. “Ajateltiin Nicolen kanssa ottaa Luca huomenna hyppyvuoroon, joten jättäkää esteet sit vaan maneesiin.”
Vastasin myöntävästi samalla, kun heilautin satulan ruunikon selkään. Ori oli heti lähdössä vetämään uutta rundia karsinan ympäri. “Nyt kyllä prkl pysyt paikallas,” tokaisin ja napautin oria ryntäille, pyytäen sitä peruuttamaan takaisin. Sasu irvisti vastaukseksi, mutta tyytyi kohtaloonsa. Kärsimättömäksi se oli muuttumassa, joten laitoin äkkiä vyön löysästi kiinni ja lähdin kohti maneesia. Aimee oli jo häipynyt hakemaan varmaankin raudikkoa tammaansa.
***
“Alotetaan tolla pysty-okseri kaarevalla linjalla. Muista ottaa heti pientä pidätettä pystyn jälkeen, kun se olis varmaan taas singahtamassa ohjuksen tavoin esteen jälkeen. Nää ei oo isoja korkeuksia, joten noin iso hevonen ei tarvitse hirveästi hyppyvauhtia,” Nicole sanoi ja viittoi linjaa kohti.
Sasu oli verrytelty ja muutama lämmittelyhyppykin oli otettu. Ori oli paljon latautuneempi, sillä tunsi jo luissaan pääsevänsä hyppäämään pitkästä aikaa kunnolla. Ruunikon kanssa saa olla hemmetin varovainen, kun se on aikapommina, mutta se on melkeimpä myös parhaillaan silloin. Nostin vasempaan kierrokseen laukan ja otin päätyyn pienen ympyrän, että ori on varmasti hallinnassa. Ohjasin sen kohti noin metrin korkuista pystyä. Pientä pidätettä istunnalla, ja kun Sasu ylitti esteen, otin heti sitä ohjalla takaisin. Homma pysyi vielä kasassa, kun lähestyttiin okseria, joka sekin ylittyi siististi. Sasu protestoi vasta siinä vaiheessa, kun pyysin sen käyntiin esteen jälkeen.
“Yllättävän hyvä,” Nicole virkkoi. “Ei ollu ihan niin sulavaa ja saumatonta kun pitäis olla, mutta ihan ymmärrettävää vielä. Ota semmonen hyvä, rento ja rullaava laukka, ja tuu uudelleen. Älä siirrä välissä pois laukalta, vaan tee toiseen päähän ympyrä, tee muutama laukanvaihto ja tuu sit vielä uudelleen,” nainen ohjeisti samalla, kun nosti okserin molempia puomeja, mutta takapuomin etupuomia ylemmäs.
Tein Nicolen ohjeistuksien mukaisesti, ja homma alkoi tuntua jo paljon luontevammalta. Pääsin itsekin pikkuhiljaa taas esteratsastajan rooliin. Sasu alkoi keskittyä enemmän ja enemmän mitä pidemmälle valmennuksessa edettiin. Kun siirryttiin hyppäämään rataa, huomattiin kuitenkin, että kyllä sitä lomaa on vietetty. Paketti meinasi levitä useampaan kertaan, kun itse unohdin reagoida ennen kun ori ehti ohjustelemaan ja ottamaan pieniä harppauksia ilopukkeineen.
Kun ruunikon kaulalla alkoi erottua jo pieni hiki, otimme radan vielä kertaalleen käsittelyyn. Se oli ehdottomasti paras rata tänään, vaikkakin vielä löytyy paljon pientä hiottavaa.
“Sasu oli ihan jees tänään. Jopa aika hyvä siinä suhteessa, että se on loman jälkeen aika täynnä energiaa,” Nicole sanoi kun käveli meidän vierellä loppukäyntejä. “Kyllä tollasella suorituksella vois melkeen jo kisoihin lähteä, mutta me halutaan siitä mahdollisimman hyvä.” Nainen katsoi muhun kysyvästi, ja nyökkäsin. Ei tässä nyt lepsuilemaan aleta. “Pikkujutut on vielä vähän hukassa; esimerkiksi laukan sääteleminen ei ole vielä niin sulavaa ja esteelle tultaessa molemmilla vielä pieni kysymysmerkki silmissä. Ne saadaan helposti karsittua pois jo ens viikolla, ja sit aletaankin treenaamaan niitä vaikeampia linjoja.”
Kun saimme Nicolen kanssa käytyä kaiken oleellisen läpi valmennuksesta ja vielä että mihin suuntaan tästä lähdetään, heitin naisen avustuksella loimen Sasun päälle ja kävelin selästä käsin sen kanssa takaisin tallille. Moikkasin matkalla Joonakselle, joka talutti tammaansa tallipihalla. Aimee teki laukkaharjoituksia kentällä Hattien kanssa, ja uusin tulokkaamme Amandakin näytti olevan tallissa hevosensa kanssa.
|
|
|
|
|
|
last online Mar 8, 2019 16:14:21 GMT 2
Global Moderator
|
|
|
Mar 8, 2019 16:28:53 GMT 2
Post by Jordan Challinor on Mar 8, 2019 16:28:53 GMT 2
8. maalikuuta 2019 estevalmennus, valmentajana VRL-14752
"Sasu käveli reippaasti kaviouraa pitkin, kun Jordan antoi sille hieman pidempää ohjaa. Itse kasasin vielä viimeisiä esteitä Challinorin maneesiin, jonka aikana Jordan alkoi pikkuhiljaa lämmittelemään ratsuaan itsenäisesti. Sasu näytti sivusilmällä katsottuna erittäin rennolta ja elastiselta. Kun sain tarkasti mitatun radan mieleisekseni, aloin keskittymään viimein ratsukkoon.
Jordan ja Sasu saivat aloittaa kunnolla nyt työskentelemään apujen parissa, että saataisiin Sasua vielä vähän enemmän hereille. Sasu ei paljoa vaatinut ratsastajaltaan vaan se vaikutti olevan todella hyvällä tuulella. Jordan sai taivuteltua hevosta pääty-ympyröillä ja laukanvaihdot onnistuivat kahdeksikolla. Laukkaharjoituksen aikana aloin kertomaan Jordanille tarkemmin ratsastettavasta esteradasta. Rataan kuului kahden esteen sarja; kaksi okseria, vesimatto ja pystyeste. Se ei siis ollut mikään järjettömän pitkä rata, vaan koostui yksinkertaisesti näistä kuudesta esteestä. Rataesteiden korkeutena toimi Jordanin toiveesta 160cm, joten aloitimme hyppäämisen hieman matalemmalla esteellä, joka oli 100-120cm korkea pysty.
Jordan sai pian yhden laukkakierroksen kautta tulla pitkän sivun suuntaisen pystyesteen, jonka Sasu hyppäsi todella reippaasti. Kovaa siis mentiin, muuta ei voi sanoa. Hyppytyyli oli kumminkin hyvä, askeleet ja etäisyydet osuivat oikeisiin kohtiin; ihme kyllä, sillä Sasulla oli aikalailla koko ajan kaasu pohjassa. Jordan sai pidätellä lämmittelyissä Sasua ja kokoilla sitä vähän väliä takaisin kasaan, mutta ori vaikutti melko raskaalta edestä. Siirtyessämme muihin esteisiin ja ratana hyppäämiseen, huomasin, että ratsukolla oli kuitenkin oma taktiikka ratojen suorittamiseen; he saivatkin yhteistyöllä hyödynnettyä vauhtia radalla! Pääty-ympyröillä tuli kuitenkin hieman ongelmia, kun vauhtia oli liikaa eikä suoristaminen aivan onnistunut, jonka vuoksi hypyt tulivat hieman hassun näköisiksi. Suuremmilla ja loivemmilla käännöksillä Sasu suoriutui paljon paremmin, eli ori tarvitsi enemmän tilaa käännöksilleen. Käyntikierroksilla Sasu aina vähän rauhoittui, vaikka koko kierros oli aina kuolainten pureskelua ja matkaavoittavaa käyntiä. Suorilla linjoilla Sasu keskittyi vielä enemmän ja nyt liikkuminenkin oli jo paljon paremman näköistä. Ratsukko suoritti radan vielä muutaman kerran, joka meni sulassa yhteistyössä. Lopuksi Jordan ja Sasu saivat loppuverkata pitkässä ja rennossa peräänannossa, jonka kautta he siirtyivät loppukäynteihin."
|
|
|
|